Hiljaista

kolmannessatoista kerroksessa
istun ja pidá¤n sinua ká¤destá¤
rumat tummat pilvet
riippuvat alhaalla
ja koko maailma ohuista langoista

minᤠtoivon, ettᤠjoku
sinut parantaa
tiedá¤n niin ei ehkᤠvoi tapahtuakaan
sanovat olet menossa, tiedᤠet já¤á¤ siellᤠyksin
joko me lá¤hdemme yhdessá¤
tai minᤠtulen perá¤ssá¤

kun se hetki koitti
silloin sinut petin
minᤠen voi mitá¤á¤n
voiko kukaan mitá¤á¤n